Aamu valkenee Ranskan vanhimmassa ja toiseksi suurimmassa kaupungissa aurinkoisena. Kalastajat ovat saapuneet kaupungin sydämessä sijaitsevaan satamaan pienillä paateillaan ja nostelevat päivän saaliin myyntilaareihin. Lokit kirkuvat ja kauppa käy.

Lounasaikaan yrmynaamaisista pikkukaloista on jo keitetty bouillabaisse-kalasoppaa, isommat tuodaan pöytään vaikkapa grillattuina. Paikallinen keittiö yhdistelee Välimeren kulttuuripiirin makuja taidokkaasti.

Kansojen yhteiselo on Marseillessa itsestäänselvyys. Kaupungin perustivat foinikialaiset 2 600 vuotta sitten, ja heitä seurasivat roomalaiset.

Entisajan Marseille sijaitsi Le Vieux Portin eli vanhan sataman viereisessä kukkulalla, joka tunnetaan nykyään bobojen eli boheemien porvarien asuttamana Le Panierin korttelina.

Elokuvien innoittaja

Kapeita kujia reunustavat osin rapistuneet, mutta viehättävän värikkäät talot. Pyykit kuivuvat ikkunoiden edustalla, lapset leikkivät kaduilla. Ohi kulkee mies pitkässä kaavussaan, toisella on komeat mursuviikset.

Le Panierin rosoinen korttelitunnelma on toiminut innoittajana myös Marseillen alamaailmasta kertoville Borsalino- ja French Connection elokuville – sekä myöhemmin huippusuositulle saippuasarjalle Plus Belle la Vie, jota on esitetty Suomessa nimellä Mistralin tuulet.

Sokkeloisten kujien keskeltä löytyy useita arkkitehtonisia helmiä, kuten köyhälistön sairaalaksi rakennettu holvikaarinen La Vielle Charité sekä 1500-luvun rikkaan kauppiaan kotitalo La Maison Diamantée. Kiehtovin rakennuksista on merelle katseleva bysanttilainen La Majorin katedraali, jonka viereisellä hiekkakentällä on hyvä pelata petankkia.

Vasta vuonna 1666 Marseillea alettiin Aurinkokuningas Ludvig XIV:n käskystä laajentaa etelään, ja vanhaa satamaan suojaamaan rakennettiin jykevät linnoitukset.

Uudemmat korttelit muistuttavat Pariisia hausmannilaisine kerrostaloineen ja palatseineen. Oman lisänsä kaupungille antavat toisen maailmansodan jälkeen rakennetut lähiöt.

Vaikka Marseillesta löytyykin tätä nykyä myös hiekkarantaa, ovat venesatamat merenkulusta elinkeinonsa saavalle kaupungille tärkeämmät. Täältä lähtevät lautat myös Korsikaan, Italiaan ja Tunisiaan.

Lyhyemmille veneretkille pääsee vanhasta satamasta. Suosituimmat niistä suuntaavat Frioulin saarille sekä Marseillen ja Cassis’n välissä oleville Calanques-kallioille.

Näkymät veneen kokasta ovat huikeat: jyrkät kalkkikiviset kalliot nousevat turkoosista merestä jättäen väliinsä syviä rotkoja. Luonnonsuojelualueella viihtyy useita harvinaisia lintulajeja, kuten vuorikotkia, muuttohaukkoja ja huuhkajia.

Calanques-kallioiden historiasta kertoo myös vuonna 1991 löydetty vedenalainen luola, jonka kalliomaalauksilla on ikää 27 000 vuotta.

Uusi ja uljas Marseille

Marseillea on pidetty pahamaineisena ja rähjäisenä satamakaupunkina, mutta viime vuosina se on nähnyt monia muutoksia. Taloja on kunnostettu ja upouudet raitiovaunut sujahtelevat ääneti kaduilla.

Työt ovat edelleen kesken: keskustan pääväylät on revitty auki ja monet tärkeimmistä nähtävyyksistä on huputettuna. Tähtäimessä on upouusi ja kiiltävä Marseille, joka ottaa ensi vuonna vastaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin.

Tulossa on mielenkiintoinen vuosi paitsi Marseillessa, myös sen kumppanikaupungeissa eri puolilla Provencea.